Mulla on kivaa!:)

Tänään saan viettää kauan odottamani päivän ylhäisessä yksinäisyydessäni nauttien lähinnä tekemisen puutteesta! Meni pari viikkoa niin vauhdilla, että oikeasti alkoi jo kaipaamaan päivää ilman mitään menoa. Ensin Tuomas oli täällä, siitä suoraan viikoksi Espanjaan viettämään vappulomaa, sen jälkeen Hampuri tarjosi pari päivää parastaan ja nyt viikonloppuna Hannamari, Olli ja Karoliina oli vielä kylässä alottamassa reiliseikkailuaan. Huippua on ollut ja ihan huomaamattani oon alkanut kai jo vähän rakastamaan elämää täällä. En tiedä, miten hyvä emäntä vaan mun viikonloppuvierailijoille olin, kun aloin olla ite jo niin väsynyt :).

En edes pysty aloittamaan tarinaa Madridin reissusta, kun sattu ja tapahtu niin paljon! Kapun ja Lauran kanssa on ihan parasta seikkailla, kulkea siellä, minne muut turistit ei ainakaan eksy. Nautittiin yhdessä elämästä palvoen aurinkoa, tyhjentäen muutama purkki sangriaa (ja kannu mojitoa!), napsien tapaksia, ihmetellessä paikallista menoa ja analysoiden elämää. Siinä on aika mainiot ainekset onnistuneeseen lomaan, suosittelen! Totta kai kierreltiin myös Madridin nähtävyyksiä, mutta loppujen lopuksi ME taidettiin kuitenkin olla se suurin nähtävyys. Kolme enemmän ja vähemmän valkoista/punaista jättiläispitkää tyttöä kesämekoissaan solkottaen kummaa kieltä. "Muutama" pitkä katse, suu-auki-tuijotus ja salamanvälähdys saatiin osaksemme paikallisten kulkiessa tuossa 30 asteen helteessä vielä villapaidoissa ja karvakaulustakeissa. Idiootteja!:) Vapun viettokin onnistui Espanjassa yllättävän perinteisin menoin. Kiitos Marjalle serpentiinistä ja vappupilleistä (itse askarreltiin yo-lakin korvikkeet) ja luonto-äidille viikon ainoasta sadekuurosta, joka ajoi piknikkimme sisätiloihin. Matkamuistoina mukaan lähti palaneet sääret, Kapulle sikaflunssa ja uusia tarinoita, joita sitten vanhainkodin vierekkäsissä kiikkustuoleissa yhdessä muistellaan.

Ken haluaa tietää tekemisistämme enemmän kirjoitetussa muodossa (ja ylipäätään helpommin luettavassa muodossa), vierailkoon Kapun blogissa:) Minä annan kuvien puhua puolestaan.

Ei vaan mahduta samaan kuvaan;)

"Osallistuttiin" vappumarssiinkin. Olihan se kokeiltava vapunvieton toistakin puolta..

Joo, ei ollut meistä jonottamaan ja turhia sisäänpääsymaksuja maksamaan, etsittiin omat reittimme ja tapamme El Escorialin nähtävyyksien tsekkaamiseen.

Juhlittiin juhannus koivuineen vielä vapun perään ja ihan loman kunniaks päästiin lehteenkin! Kuva haastattelu-/paparazzitilanteesta halusi nyt hävitä tästä blogista jonnekin nettiavaruuteen, mutta todistusaineistoa kyllä löytyy ;)

Keskiviikkona 6.toukokuuta koitti sitten karu paluu arkeen. Rästikouluhommia riitti koko yöks ja englannin kieltä sai hetken houkutella esiin. Positiivista oli kyllä huomata, että saksahan kuulosti varsin ymmärrettävältä espanjan "kuuntelun" jälkeen. No, ei mennyt kauaa huomata, ettei arki Hampurissa kuitenkaan kovin ankeeta ole. Torstaina vietin iltaa Lenan kanssa vaihtaen muutaman(!!) viikon kuulumisia. Tavattiin terassilla myös australialainen reppureissaaja, joka parka oli Saksan keäisessä "kylmyydessä" ihan jäätymispisteessä. Ei kuulemma ennen ollu nähnyt, miten hengitys näkyy ilmassa valkosena.. Toivotin hänet lämpimästi (hehheh) tervetulleeksi ensi talvena Suomeen.
Perjantain julistan tähän astisen Hampurielämäni hauskimmaksi illaksi! Illanvietot ei ole enää mitään ilman Wii-pelejä:). Kuin pisteenä i:n päälle löysin vielä baarin, jossa myytiin Strongbowta hanasta!! Omena-siideriä mulla on tainnu täällä kaikkein kovin ikävä ollakin;)
Oli omenasiideriä tai ei, mulla on kivaa täällä. Ympärillä on oikeasti mukavia ihmisiä, kai niitä voi jo uusiksi ystäviksikin kutsua, koulunkäynti on asettunut uomiinsa ja kaupunkikin tuntuu omalta. En oo ollenkaan päässy sisään tuohon perusbilebileErasmusporukkaan, mutta enpä taida olla siitä ollenkaan pahoillani. Mielummin pari oikeaa ystävää kuin kolkyt biletuttua.

Hähää, arvatkaa kuka voitti?!