"We are waiting for you because without you we cannot wait."

Ei ole ollut taas hetkeen kyllästymisen vaaraa. Perjantaina juhlittiin Lenan kaverin synttäreitä niiden asuntolalla. Illan kulku pähkinänkuoressa; Yhtäkkiä kello oli kuusi aamulla ja ajattelin lähteä kotiin nukkumaan. Tuula, piano-opemme olisi minusta nyt hyvin ylpeä. Löysin sisäisen pianistini (vihdoin!). Tulevaa räjähtävää kuuluisuutta ajatellen arvokkaat ensisäveleni on tallennettuna myös videomuotoon. Tarpeeksi isoa rahaa vastaan lasken materiaalin julkisuuteen.Lauantaina koitti koko kevään kohokohta, EUROVIISUT! Kisakatsomomme koostui seitsemän Euroopan maan edustajista plus Amerikan delegaatiosta. Harmi, ettei joukossa ollut yhtään norjalaista, mutta kyllä Suomen viimeinen sijakin toki toi meille juhlimisen aihetta. Saksan pisteet ilmoitettiin luonnollisesti Reeperbahnilta, maan bilepääkaupunkista. Tyydyimme kuitenkin seuraamaan juhlia olohuoneestamme; satavarmasti parempi tunnelma! Euroviisukäden ilosanomaa on jälleen viety eteenpäin. Tässä minun ja Saskian tyylinäytteet:

Askarreltiin Efyn kanssa meille hienot koristeetkin.

Maanantaina käytiin Lenan kanssa tutustumassa Hampurin hautausmaahan tarkoituksenamme löytää sielunrauhaa viikonlopun jäljiltä.. On kuulemma (ainakin) Saksan suurin. Iso se olikin! Pitkin aluetta meni kaksi bussilinjaa ja ilman karttaa sieltä on ihan turha kuvitella löytävänsä yhtään mitään. Alue oli kuitenkin äärimmäisen kaunis ja tunnelmallinen. Haudat oli mukavan epäsaksalaisesti sinne tänne ripoteltu.

Tiistaina riensin sitten Marjaa vastaan Bremeniin. Hetken seikkailimme keskustassa, mutta totesimme, että Bremen on jo nähty; Hampuriin siis! Keskiviikkona Marja halus tulla mukaan erkan luennolle. Tätä mahtavaa, mielenräjäyttävää kokemusta hän saanee itse myöhemmin kommentoida. Tuntuu, että Saksassa oleminen on ainaista asioiden hoitamista, ja nytkin sain juosta asukastoimistossa ja pankissa kadonneiden vuokrarahojen perässä. Törmäsin kuitenkin yllättävän mukaviin konttorineiteihein ja uskon, että rahat on jo matkalla oikeaan osoitteeseen. Velvollisuuksien jälkeen vietettiin Marjan kanssa oikein rentouttava tyttöjen päivä (jalkapallon katsominenkin kai jo lasketaan tyttöjen jutuksi...). Kierreltiin kaupungilla, tehtiin hyvää ruokaa, nautittiin ruoantekoviiniä, analysoitiin, kerrattiin Jyväskylän juoruja (joita oli noin kaksi)... Bremen hävisi UEFA-cupin finaalin, mutta silti olimme tarpeeksi juhlatuulella ja suuntasimme Kiezin kautta nukkumaan.Helatorstain kohokohtamme on ollut melontaretki, johon oman jännityksensä loi joen valloittaneet kanootit täynnä humalaisia saksalaismiehiä sekä ukkoskuuro. Marja, Saksa-tietäjä, epäili, että tänään on kansallinen miesten sekoilupäivä täällä. Muuta selitystä tuolle kanoottikaaokselle ei voi olla!

Nyt jatkan täpinöissäni huomenna alkavan Amsterdam-seikkailun, seuraavan viikonlopun Berliinin valloituksen ja sitten koittavan pussailuloman suunnittelua! Muistakaa hankkia heilat helluntaiksi ;)

Loppuun vielä sana vapaa Marjalta:

Moin Moin! Pakko olla uskollinen Flensburgin moikkaukselle. Tosin humalaiset joella moikkaa myös Hampurissa Moin. Saloviidalle piste jos toinenkin.. Irmalle kolme ja muille 1,5. Saksalaisten erkkojen luennot on kuollettavia. Mökkipelin opin kuitenkin.. ja sen, että saksalaiset kuurot ei o niin hotteja ja kunnollisia kuin suomalaiset verrokkinsa. ;) Fiilistelen Saksaa ja odotan Minttua täyttämään yhtälömme. Persialaista räppiä on luvassa Bärliinissä. Oon yhtä epälooginen kuin tä kirjoituskin nyt. Saksa <3 Hauskaa viikonloppua Sallalle Amsterdamiin, Marjalle Flensburgiin ja muille missä olettekin. Olkaa yhtä iloisia kuin me.

Mukavaa kansallista miesten sekoilupäivää,
Marja