Festariflunssa

Mälsää. Ulkona on helle. Sisällä Salla, vuotava nenä, kipeä kurkku, jomottavat lihakset, kuume, nihkeä hikoilu ja TYLSYYS!
Oon aika kauan odottanu hyvää tekosyytä vaan olla ja laiskotella, mut nyt en halua. En halua! Haluan olla aktiivinen. Tehdä kouluhommat pois, mennä lenkille, ottaa aurinkoa, kokata hyvää ruokaa, nähdä kavereita, laittaa kesämekko päälle ja mennä puistoon jätskille. Sitä mä haluan. Just nyt!
Pitäisi nukkua festariflunssa pois, mutta ei enää edes väsytä.

Mutta festareilla oli kyllä hauskaa! Moby sai musta uuden fanin. Ukkovarpaasta lähtee kynsi, kun saksalaiset on hulluja hillujia. Mun jalka on niin iso ja uudet kumpparit kovat. Ja kaikki hyppi mun varpaille. Mut nyt varpaaseen ei enää koske. Jalka on tottunu. Mut ruma!
Hypittiin mutalammikoissa, nukuttiin liian pienessä teltassa, syötiin festariherkkuja - ja mikä parasta puhuin enemmän saksaa ku aiemmin täällä yhteensä!

Noniin, vähän tuli hymy huulille. Silti on tylsää. Itsensäviihdyttämisehdotuksia?

P.S. Ihanaa kuitenkin, kun kesä on tullut Hampuriin takaisin. Kaikilla on taas kesävaatteet. Ihmiset on niissä nätimpiä. Ja iloisempia.

P.S

Mun ikkunaan kuuluu, kun Anastacia esiintyy Stadtparkissa. :D

JUU-HAAN-NUUSS!!

JIHII!! Hurricane!! En pysy enää pöksyissäni! Huomenna se alkaa ja mä oon niin Kings of Leonin bäkkärillä ennen ku aurinko laskee! :) Uudet kumpparit jalkaan ja sadetakki päälle, ni mä ihan toivon, et saadaan sadetta niskaan. Oon nimittäin sen verta eksoottinen näky noissa kamppeissa!;) Noita varusteita on myös metsästetty viimenen viikko pitkin kaupunkia. Ihan kun täällä ei muka koskaan satais..

Hetken rauhottuminen. Hengitän syvään sisään 1-2-3. Hyvä. Nyt voin keskittyä muuhunkin kun hypettämiseen, esimerkiksi viime päivien tapahtumiin. Paitsi pitää viel sanoo, että mulla on maailman parhaimmat festariherkut vireillä, kanasalaatista lähtien. Noniin. Lauantaina vietettiin MultiKulti-pippaloita naapuritalossa. Idea oli, että jokainen asunto oli yhden kansallisuuden valloittama. Niissä sitten tarjottiin maan mukaista ruokaa, juomaa ja ohjelmaa. Illan hitit tais olla jenkkien Flip cup -pöytä ja espanjalaisten sangria (oli muuten ihan Madridin herkun veroista). Hih, hauskat juhlat ja mikä onni onkaan yöllä siirtyä vaivaiset parikymmnetä metriä saavuttaakseen oman sängyn! Tiistaina käytiin ilmainen kaupunkikierros täälläkin; nyt tiedän miksi yhden talon katolla on puudelipatsas. Napattiin Starbucksista mukit mukaamme ihan vaan ylikalliiden kahvien kunniaks ja loppupäivä vietettiin Leenan kanssa katsellen allennusmyyntejä.. Tällä viikolla yliopistolla on ollu lakkoviikko. Opiskelijat ei tykkää maksaa lukukausimaksuja ja muutenkin kai tää systeemi täällä vähän mättää. Luokkahuoneisiin ei oo päässy kun nää on tukkinu käytäviä tuolikasoilla ja luento peruttiin, ku kampuksella oli bileet. Jej. Tätä Suomeenkin :)

Nauttikaa juhannuksesta! Pysykää pinnalla, älkääkä paleltuko hengiltä! Mä lähden tarkistamaan, miten saksalaiset osaa järjestää festareita! (ensin hypin vielä hetken seinille)

Arkikin on kivaa. Sopivina annoksina.

Hampurissa on ihan kummallinen sää. On lämmin, eli kesä. Mutta sitten kuitenkin tulee kokoajan järkyttäviä sadekuuroja (mikä parasta, huomasin eilisessä myrskyssä reiän mun kengänpohjassa) ja niin kovia tuulenpuuskia, että pää lähtee mukaan. Efy kyllä sano, että tuntee itsensä pieneksi, kun voi lentää tuulen mukana. Nytkin tuulee täällä kämpässä nurkissa ja ovet paukkaa. Mikäkin kummitustalo.

Palasin tiistaina siis Suomen retkeltä tänne keskelle sadetta. Voitte vaan kuvitella, miten paljon tuo ilma autto mun asennoitumisharjoituksissa maailman onnellisimpien päivien jälkeen. Alkoi jo nimittäin kovasti houkutella kainalo jäämään Jyväskylään. Ihanaa oli kuitenkin huomata, että elo Suomessa oli ihan ennallaan; maito maistui yhtä täydelliseltä kuin ennenkin ja kaupasta hirvitti ostaa sitä ylihintaista omenasiideriä. Koti seisoi edelleen samassa osoitteessa ja samat maailman rakkaimmat naamat siellä tuli vastaan. Tuomaskin oli oma rakasidiootti itsensä, vaikka vähän jo lentokentällä säikähdin siistiä olemusta ja politiikkapuheita ;). Niin, enhän mä ollutkaan poissa Suomesta kuin reilu kaksi kuukautta, mutta voin taata, että on ollut päiviä, kun se on tuntunut ikuisuudelta.

Hampuriin palaaminen oli kummallista. Mulla oli ollut niin kauan täällä vieraita ja viimeset viikot oon ollu kokoajan niin kovasti menossa, että tuntu, että tiistai-ilta ja vielä keskiviikkokin meni totutellessa takas tähän kämppään ja omaan Hampuri-elämään. Lupasinkin itselleni ja kavereille, että loppuajan koitan parhaani mukaan pysyä täällä ja nauttia tästä kaupungista. Nyt olen ollut ahkera(!?) koululainen; huomenna lauantainakin on koulua. Kyllä mä täällä koulussakin käyn ja kotiläksyjä teen, vaikken niistä blogissa kovin taida jaksaa valittaakaan :). Saksan tunnillakin ylitin itseni ja pidin loistoesitelmän SAUNASTA!

Vähän olen kateellinen teille, jotka juuri tällä hetkellä fiilistelette Provinssissa! Minttu soitti Samuli Putron keikalta ja Tuomas raportoi syövänsä Herran Ylpön kanssa viereisissä pöydissä. Ens viikonloppuna menen tsekkaamaan onko Hurricanesta minkäänlaista kilpailijaa meijän festareille ja Saksan kovimmista bändeistä mun suosikkisuomikeikoille. Epäilen. Mutta toivon aurinkoa, kun ei tosiaan oo viime kesän festarisadetakki ja -hattu täällä mukana! Eikä ees "kreikkalainen jumppapukukaan" :D

I AMsterdam

Hups vaan! Hampurissahan kello on aina tunnin vähemmän kuin Suomessa, mutta silti olen täysin vakuuttunut, että täällä nuo tunnit kuitenkin kulkevat nopeammin. Taas on viikko jos toinenkin vierähtänyt ilman sopivaa hetkeä päivittää blogielämää. Nyt kun pitäisi yrittää nukkua edes tunti ennen kuin matka Jyväskylään pussailulomalle alkaa, uni pakoilee ja tuntuu olevan juurikin täydellinen hetki kertoa teille, maailma, toissaviikonloppuisesta Amsterdamin reissustani. Minttu nukkuu tuossa patjalla vieressä. Toivottavasti näpyttelyn ääni tunkeutuu sen uniin ja se näkee vähintäänkin facebook-painajaisia ;)
Noniin. Tässä seuraa päiväni Amsterdamissa nerokkaasti aakosten muodossa. Ai, että olenkin nokkela öisin!:)

Aurinko paistoi ja poltti mun nahkan.
Bussimatka kotiin kesti 8 tuntia ja kokoa ajan soi sama Abban kokoelmalevy!!
Coachsurfing-tapaamisen kautta saimme uusia ystäviä, ilmaisen yöpaikan ja veneretken!
Dutch. Miten kieli voikaan olla kummallinen. Luettuna kuin saksaa hassuilla vokaalilisäyksillä, kuultuna saksaaenglantiaranskaatanskaamitäliekaikkea sekaisin.
Efy oli mun matkaseurana. Aluksi vähän jännitti lähteä kaksin reissuun, mutta hyvin sujui!
Free tour. Käytiin lauantaina ihan uskomattoman hyvällä ilmasella(!!) kaupunkikierroksella. Tiedän nyt Amsterdamista enempi ku Hampurista saati Jyväskylästä.
Gogh. Efy kävi katsomassa museon, minä keskityin suklaacroisanttiini.
Hostelli. Eka yö hostellissa. Eka illallinen hostellihuoneen lattialla. No, suosittelen sohvasurffausta!:)
Ilmaista, tai vähintään halpaa. Budjettimatkailua parhaimmillaan!
Jännät kodit. Amsterdamista on mahdoton saada (laillista) asuntoa, joten koteja oli mitä kummallisimmissa paikoissa.
Kontit. Esimerkiksi opiskelijoille oli tehty oma asuntola pinoamalla kontteja kerrostaloiksi. Omasta pikkukopista sai maksaa vaivaiset neljä ja puoli sataa.
Leena. Suomalainen Erasmus-ystävämme Leena liittyi lauantaina reissuseuraksemme. Matkaopas. Sain toimia kartanlukijanamme ja matkaoppaamme, kun omaksi ihmetykseksenikin (huh mikä sana!) olin siinä ihan luonnonlahjakkuus. Olen selvästikin ollut edellisessä elämässäni amsterdamilainen.
Nauru! Jopa Abban levy alkoi kuudennentoista kerran jälkeen naurattaa.
Olut. Käytiin turisteina jossain vanhassa panimossa, jonka kaljoihin mun hienostunut makuaistini ei kyllä pystynyt.
Polkupyörät. Ihme, ettei kuoltu niiden alle. Ne oli ykkösiä Amsterdamin liikenteessä.
Q Tähän on yhtä mahdoton keksiä mitään kuin lausua sanakaan hollantia.
Red light district. Reeperbahn jää ihan satanolla kakkoseks! Meillä täällä ei osata edes vielä kuvitella niitä temppuja, mitä punasten lyhtyjen alla jo päästään näkemään. Suklaacroisantti=taivas! En ole tainnut koskaan syödä mitään yhtä hyvää.
Tulppaanit ja tuulimyllyt. Enemmän kuitenkin näkyi postikorteissa kuin luonnossa.
Uudet tuttavat. Suosittelen matkustellessa tutustumista paikallisiin, näkee kaupungin ihan eri tavalla ja saattaa jopa ymmärtää/oppia jotain ^^
Veneajelu. Paras tapa nähdä kaupunki on kanaaleja pitkin. Suosittelen!
Wau, miten kaunis kaupunki!:) Olin kuvitellut, että talot ovat värikkäämpiä, mutta muuten maisemat ja tunnelma täytti odotukseni 148 prosenttisesti!
Yö. Syötiin suklaakakkua. Olin vaan liian väsynyt. Mutta coffee shop oli kuitenkin sama kuin Ocean's 12 (vai 11?13?) leffassa. :)
ZzzZzz. Reissussa väsyy, mutta onneksi aina voi ottaa päikkärit puistossa.
Älytömät ideat, kuten lähteä reissuun sponttaanista mielijohteesta, nukkua uusien tuttavien sohvalla, kulkea ympäriinsä ilman karttaa.. tekee elämästä aika mahtavaa!
Örvellyksen hoiti ne kaikki satakolmetoistatuhatta brittituristia (varsinkin kaikki yli 45-vuotiaat) meidän puolesta.

Viime viikonloppuna maailmanvalloituksnehan jatkui Berliiniin Mintun ja Marjan kanssa. Tuosta analyyttisestä aikamatkasta enemmän seuraavassa jaksossa.